F\u00f6rslaget f\u00f6resl\u00e5r en h\u00f6jning av studiest\u00f6dets f\u00f6rs\u00f6rjarf\u00f6rh\u00f6jningen med 30 euro per m\u00e5nad, vilket skulle resultera i en f\u00f6rs\u00f6rjarf\u00f6rh\u00f6jningen p\u00e5 141,63 euro per m\u00e5nad. D\u00e4rmed skulle totalt studiest\u00f6det f\u00f6r studerande med minder\u00e5riga barn vara 421,01 euro per m\u00e5nad. FSS st\u00f6der den f\u00f6reslagna \u00e4ndringen eftersom det \u00e4r viktigt att samh\u00e4llet st\u00f6djer studerande med barn att kombinera studier och barnsk\u00f6tsel samt ekonomin f\u00f6r studerande med minder\u00e5riga barn. <\/p>\n\n\n\n
Det \u00e4r \u00e4nd\u00e5 viktigt att betrakta den ekonomiska helhetsbilden f\u00f6r studerande med minder\u00e5riga barn. FSS uttrycker sin djupa oro \u00f6ver konsekvenserna av regeringens andra f\u00f6rs\u00e4mringar p\u00e5 studerandes f\u00f6rm\u00e5ner f\u00f6r studerande med minder\u00e5riga barn. Regeringens beslut att indexfrysa studiest\u00f6det och indexfrysa och nedsk\u00e4ra de allm\u00e4nna bostadsst\u00f6det kommer att f\u00f6rs\u00e4mra f\u00f6rs\u00f6rjningen f\u00f6r m\u00e5nga studerande med minder\u00e5riga barn, vilket h\u00f6jningen av f\u00f6rs\u00f6rjarf\u00f6rh\u00f6jningen inte helt kompenserar.<\/p>\n\n\n\n
H\u00f6jning av statsborgen f\u00f6r studiel\u00e5n<\/strong><\/p>\n\n\n\n Regeringens f\u00f6rslag att h\u00f6ja det m\u00e5natliga beloppet av statsborgen f\u00f6r studiel\u00e5n \u00e4r i sig en bra reform, med tanke p\u00e5 att den senaste h\u00f6jningen skedde \u00e5r 2017. FSS \u00e4r dock oroligt \u00f6ver de l\u00e5ngsiktiga effekterna av h\u00f6jningen av studiel\u00e5nsbeloppen. FSS uttrycker sin djupa oro \u00f6ver den kraftiga \u00f6kningen av andelen l\u00e5n inom studiest\u00f6det och dess p\u00e5verkan p\u00e5 studerandes f\u00f6rs\u00f6rjning och skulds\u00e4ttning. \u00d6kningen av l\u00e5neb\u00f6rdan inom studiest\u00f6det kommer att \u00f6ka studerandes skuldb\u00f6rda, s\u00e4rskilt n\u00e4r allt fler studerande tvingas ta studiel\u00e5n p\u00e5 grund av f\u00f6rs\u00e4mringar av andra f\u00f6rm\u00e5ner f\u00f6r studerande.<\/p>\n\n\n\n Antalet studiel\u00e5n har f\u00f6rdubblats sedan \u00e5r 2017 och uppg\u00e5r nu till \u00f6ver 6 miljarder euro. Den individuella skuldb\u00f6rdan f\u00f6r studerande har \u00f6kat, och de v\u00e4xande r\u00e4ntekostnaderna p\u00e5verkar ocks\u00e5 f\u00f6r tillf\u00e4llet stort studerandes ekonomi. En unders\u00f6kning fr\u00e5n \u00e5r 2022 ger en indikation p\u00e5 situationen, redan 46% av studerande tror att de kommer att utexamineras med \u00f6ver 20 000 euro i studiel\u00e5n. Samtidigt upplever allt fler unga att ekonomiska sv\u00e5righeter hindrar deras studier, deras antal tredubblades mellan \u00e5ren 2009 och 2019.<\/p>\n\n\n\n Det prim\u00e4ra m\u00e5let med studiest\u00f6d \u00e4r att m\u00f6jligg\u00f6ra heltidsstudier. Den kraftiga \u00f6kningen av antalet l\u00e5n inom studiest\u00f6d har de senaste \u00e5ren lett till att allt fler studerande arbetar vid sidan om sina studier. F\u00f6r n\u00e4rvarande arbetar redan cirka h\u00e4lften av studerande vid sidan om sina studier. \u00d6kningen av l\u00e5neb\u00f6rdan kan d\u00e4rf\u00f6r leda till l\u00e4ngre studietider, vilket ocks\u00e5 har en betydande samh\u00e4llsekonomisk kostnad. D\u00e4rf\u00f6r anser FSS att regeringens f\u00f6rslag \u00e4r i konflikt med regeringsprogrammet, d\u00e4r m\u00e5let \u00e4r att h\u00f6ja de finl\u00e4ndska ungdomars utbildningsniv\u00e5.<\/p>\n\n\n\n FSS \u00e4r ocks\u00e5 orolig \u00f6ver de l\u00e5ngsiktiga effekterna av f\u00f6rslaget p\u00e5 studerandes f\u00f6rs\u00f6rjning, lika m\u00f6jligheter att studera och m\u00f6jligheten att bilda familj, bygga f\u00f6rm\u00f6genhet och skaffa den f\u00f6rsta bostaden. Samtidigt \u00e4r FSS oroligt \u00f6ver effekterna av f\u00f6rslaget p\u00e5 attraktionskraften f\u00f6r l\u00e5gavl\u00f6nade branscher. P\u00e5verkar reformen exempelvis ungas vilja att utbilda sig till l\u00e5gavl\u00f6nade branscher, till exempel till social- och h\u00e4lsov\u00e5rdssektorn, d\u00e4r inkomsterna kan vara l\u00e5ga men skuldb\u00f6rdan efter studierna blir \u00e4nnu st\u00f6rre? Dessa branscher lider redan av brist p\u00e5 arbetskraft, och f\u00f6rslaget kommer inte n\u00f6dv\u00e4ndigtvis f\u00f6rb\u00e4ttra deras attraktionskraft i ungas \u00f6gon. Sammantaget skulle FSS d\u00e4rf\u00f6r vilja se en mer omfattande utv\u00e4rdering av f\u00f6rslagets effekter p\u00e5 unga, s\u00e4rskilt p\u00e5 l\u00e5ng sikt.<\/p>\n\n\n\n FSS vill ocks\u00e5 uppm\u00e4rksamma f\u00f6ljande stycke i regeringens f\u00f6rslag som lyder som f\u00f6ljande:<\/p>\n\n\n\n \u201cI de nordiska l\u00e4nderna uppmuntras de studerande till heltidsstudier genom ett studiest\u00f6d som utbetalas till den studerande sj\u00e4lv och som best\u00e5r av s\u00e5v\u00e4l en studiepenning som ett st\u00f6d i l\u00e5neform. Studiest\u00f6det f\u00f6r h\u00f6gre utbildning \u00e4r till \u00f6verv\u00e4gande del l\u00e5nebaserat i Finland, Sverige, Norge samt Island och till \u00f6verv\u00e4gande del studiepenningsbaserat i Danmark. Vid en j\u00e4mf\u00f6relse av st\u00f6det f\u00f6r h\u00f6gskolestuderande som \u00e4r myndiga och bor sj\u00e4lvst\u00e4ndigt \u00e4r studiepenningens andel i Finland, Sverige och Island ungef\u00e4r en tredjedel av hela studiest\u00f6det. I Finland kan studiest\u00f6dets och bostadsbidragets maximibelopp f\u00f6r n\u00e4rvarande, beroende p\u00e5 kommungrupp, uppg\u00e5 till h\u00f6gst ca 1 204 euro (279,38+650+275 euro\/m\u00e5n.) eller 1 335 euro (279,38+650+406 euro\/m\u00e5n.) per m\u00e5nad. Bostadsbidragets andel kan s\u00e5ledes uppg\u00e5 till 23\u201430 procent av maximibeloppet. I de \u00f6vriga nordiska l\u00e4nderna uppg\u00e5r studiest\u00f6det f\u00f6r n\u00e4rvarande i regel till maximalt 1 200\u20141 500 euro per m\u00e5nad.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n FSS anser att det \u00e4r problematiskt att direkt j\u00e4mf\u00f6ra det finl\u00e4ndska studiel\u00e5nesystemet med de andra nordiska l\u00e4nderna, eftersom det finns en avg\u00f6rande skillnad i systemen. Finland skiljer sig fr\u00e5n de \u00f6vriga nordiska l\u00e4nderna genom att v\u00e5ra studiel\u00e5n endast \u00e4r statligt garanterade l\u00e5n, medan studiel\u00e5nen i de andra nordiska l\u00e4nderna i huvudsak \u00e4r statliga l\u00e5n. D\u00e4rf\u00f6r \u00e4r studiel\u00e5n i Finland mycket marknadsbaserade. Statliga l\u00e5n i de andra nordiska l\u00e4nderna g\u00f6r att studiel\u00e5nen i dessa l\u00e4nder \u00e4r f\u00f6rdelaktigare f\u00f6r studerande n\u00e4r det g\u00e4ller \u00e5terbetalning av l\u00e5n, r\u00e4ntor och m\u00f6jligheter att \u00e4ndra \u00e5terbetalningsplanen f\u00f6r l\u00e5net. D\u00e4rf\u00f6r anser FSS att det inte \u00e4r rimligt att j\u00e4mf\u00f6ra situationen f\u00f6r finska studerande direkt med de andra nordiska l\u00e4nderna p\u00e5 grund av de betydande skillnaderna i l\u00e5nens natur.<\/p>\n\n\n\n \u00c4ndringar i lyftandet av studiel\u00e5n f\u00f6r andra stadiets studerande<\/strong><\/p>\n\n\n\n Regeringens f\u00f6rslag att \u00e4ndra lyftandet av studiel\u00e5n till fyra l\u00e5neposter f\u00f6r andra stadiets studerande \u00e4r i sig en v\u00e4lkommen \u00e5tg\u00e4rd. Reformen kan \u00f6ka ansvarsfull anv\u00e4ndning av studiel\u00e5n och d\u00e4rigenom minska studerandes skulds\u00e4ttning, men den l\u00f6ser inte de grundl\u00e4ggande orsakerna till studerandes skulds\u00e4ttning. FSS \u00e4r orolig \u00f6ver skulds\u00e4ttningen hos andra stadiets studerande som en konsekvens av h\u00f6jningen av studiel\u00e5net f\u00f6r andra stadiets studerande. Skulds\u00e4ttningsproblem f\u00f6r andra stadiets studerande har redan \u00f6kat sedan studiest\u00f6dsreformen \u00e5r 2017, n\u00e5got som m\u00e5ste noggrant beaktas d\u00e5 andra stadiets studerande skulds\u00e4tts ytterligare p\u00e5 grund av detta regeringens f\u00f6rslag.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Finlands Svenska Skolungdomsf\u00f6rbund FSS rf kiitt\u00e4\u00e4 mahdollisuudesta antaa lausunto HE 80\/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle opintotukilain muuttamisesta. FSS ilmaisee syv\u00e4n huolensa opintotuen lainapainotteisuuden voimakkaasta kasvusta ja sen vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon ja velkaantumisen, varsinkin kun hallitus samaan aikaan heikent\u00e4\u00e4 muita opiskelijoiden etuuksia, kuten opintorahaa ja yleist\u00e4 asumistukea. FSS on my\u00f6s huolissaan esityksen pidempiaikaisista vaikutuksista opiskelijoiden toimeentuloon, yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksin, tavoitteeseen nostaa nuorten koulutustasoa ja mahdollisuuksiin perheellisty\u00e4, kerrytt\u00e4\u00e4 varallisuutta ja hankkia ensiasunto. <\/p>\n\n\n\n Huoltajakorotuksen korottaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Opintorahan huoltajakorotusta ehdotettan korettavaksi 30 eurolla kuukaudessa, jonka j\u00e4lkeen huoltajakorotus olisi 141,63 euroa kuukaudessa. T\u00e4ll\u00f6in opintoraha olisi yhteens\u00e4 421,01 euroa lasta huoltavalla opiskelijalla. FSS kannattaa ehdotettua muutosta, sill\u00e4 on yhteiskunnallisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tukea opintojen ja huoltajuuden yhteensovittamista sek\u00e4 perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa.<\/p>\n\n\n\n On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella perheellisten opiskelijoiden taloustilannetta kokonaisuutena. FSS ilmaise syv\u00e4n huolensa hallituksen muiden etuuksen heikkennysten vaikutuksista perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon. Hallituksen indeksij\u00e4\u00e4dytykset opintotukeen sek\u00e4 indeksij\u00e4\u00e4dytykset ja leikkaukset yleiseen asumistukeen tulevat heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n monien perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa, jota huoltajakorotuksen nostaminen ei t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti kompensoi. <\/p>\n\n\n\n Opintolainan valtiontakauksen korottaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Hallituksen esitys korottaa opintolainan kuukausittaista valtiontakausta on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kannatettava uudistus, ottaen huomioon, ett\u00e4 viimeisin korotus on vuodelta 2017. FSS on kuitenkin huolissaan valtiontakauksen korotuksen pitk\u00e4aikaisista vaikutuksista. FSS ilmaisee syv\u00e4n huolensa opintotuen lainapainotteisuuden voimakkaasta kasvusta ja sen vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon ja velkaantumisen. Opintotuen lainapainotteisuuden lis\u00e4\u00e4minen tulee kasvattamaan opiskelijoiden velkaantumista, erityisesti kun entist\u00e4 useampi opiskelija on pakotettu ottamaan opintolainaa muiden opiskeluun liittyvien etuuksien heikentymisen takia. <\/p>\n\n\n\n Opintolainakanta on kaksinkertaistunut vuodesta 2017 ja on t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n jo yli 6 miljardia euroa. Yksitt\u00e4isten opiskelijoiden lainataakka on kasvanut, ja my\u00f6s kasvavat korkokustannukset vaikuttavat negatiivisesti monen opiskelijan talouteen. Selvitys vuodelta 2022 antoi osviittaa tilanteeseen, sill\u00e4 jo 46 % opiskelijoista uskoo valmistuvansa yli 20 000 euron opintolainan kanssa. Samalla kasvava m\u00e4\u00e4r\u00e4 nuoria kokee toimeentulovaikeuksien hidastavan heid\u00e4n opintojaan, ja heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 kolminkertaistui vuosina 2009-2019. <\/p>\n\n\n\n Opintotuen ensisijainen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on mahdollistaa t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4inen opiskelu. Opintotuen lainapainotteisuueden kasvu viime vuosina on johtanut siihen, ett\u00e4 entist\u00e4 useampi opiskelija k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 opiskeluiden oheessa. T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n jo noin puolet opiskelijoista ty\u00f6skentelee opintojen ohessa. Lainapainotteisuuden kasvu voi siksi johtaa pidennettyihin valmistumisaikoihin, mill\u00e4 on suuri kansantaloudellinen kustannus. FSS katsoo siksi hallituksen esityksen olevan ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jossa tavoitellaan suomalaisnuorten koulutustason nostoa.<\/p>\n\n\n\n FSS on my\u00f6s huolissaan esityksen pidempiaikaisista vaikutuksista opiskelijoiden toimeentuloon, yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksin ja mahdollisuuksiin perheellisty\u00e4, kerrytt\u00e4\u00e4 varallisuutta ja hankkia ensiasunto. Samalla FSS on huolissaan esityksen vaikutuksista pienipalkkaisten alojen houkuttelevuuteen. Vaikuttaako uudistus esimerkiksi halukkutten hankkia tutkinto pienipalkaiselle alalle, kuten sosiaali- ja terveysalalle, jossa tulot voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 pieneksi, mutta jossa lainataakka opintojen j\u00e4lkeen on entist\u00e4 suurempi? Kyseiset alat k\u00e4rsiv\u00e4t jo nyt ty\u00f6voimapulasta, eik\u00e4 esitys v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paranna niiden houkuttelevuutta nuorten silmiss\u00e4. Kaiken kaikkiaan FSS toivoisi siksi laajempaa selvityst\u00e4 esityksen vaikutuksista nuoriin, varsinkin pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n FSS haluaa my\u00f6s kiinnitt\u00e4 huomiota yhteen hallituksen esityksen kohtaan, joka menee seuraavasti: <\/p>\n\n\n\n \u201cPohjoismaissa p\u00e4\u00e4toimiseen opiskeluun kannustetaan opiskelijalle itselleen maksettavalla opintotuella, joka muodostuu sek\u00e4 opintoraha- ett\u00e4 lainamuotoisesta tuesta. Korkea-asteen opintotuki on lainapainotteinen Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sek\u00e4 Islannissa ja opintorahapainotteinen Tanskassa. T\u00e4ysi-ik\u00e4isen itsen\u00e4isesti asuvan korkeakouluopiskelijan tukea tarkasteltaessa on opintorahan osuus Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa suunnilleen kolmasosa koko opintotuesta. Suomessa opintotuen ja asumistuen enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla nykyisin kuntaryhm\u00e4st\u00e4 riippuen enint\u00e4\u00e4n noin 1 204 (279,38+650+275 \u20ac\/kk) tai 1 335 (279,38+650+406 \u20ac\/kk) euroa kuukaudessa. Asumistuen osuus voi olla siten 23\u201430 prosenttia enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Tyypillinen opintotuen enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4 muissa Pohjoismaissa kuukautta kohti on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 1 200\u20141 500 euroa kuukaudessa.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n FSS:n mielest\u00e4 on ongelmallista verrata suoraan suoraan suomalaista opintolaina-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 muiden Pohjoismaiden kanssa, sill\u00e4 j\u00e4rjestelmiss\u00e4 on yksi iso ero. Suomi eroa muista Pohjoismaista sill\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 opintolaina on ainoastaan valtion takaama laina, kun muissa muissa Pohjoismaissa opintolainat ovat p\u00e4\u00e4asiassa valtion lainoja. Suomessa opintolainat ovat siksi hyvin markkinaehtoisia. Muiden Pohjoismaiden valtion lainat takaavat sen, ett\u00e4 opintolainat n\u00e4iss\u00e4 maissa suotuisammat opiskelijoille mit\u00e4 koskee opintolainojen takaisinmaksua, lainan korkoa sek\u00e4 mahdollisuuksia muuttaa lainan takaisinmaksusuunnitelmaa. Siksi FSS:n mielest\u00e4 ei ole perusteellista verrata suomalaisten opiskelijoiden tilannetta suoraan muiden Pohjoismaiden kanssa, johtuen lainojen hyvin erilaisesta luonteesta. <\/p>\n\n\n\n Muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintolainan lukukausikohtaisten nostokertojen lis\u00e4\u00e4misest\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Hallituksen ehdotus sallia opintolainan nostaminen nelj\u00e4ss\u00e4 er\u00e4ss\u00e4 toisen asteen opiskelijoille on sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n tervetullut toimenpide. Uudistus voi lis\u00e4t\u00e4 opintolainan vastuullista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja t\u00e4ten v\u00e4hent\u00e4\u00e4 opiskelijoiden velkaongelmia, mutta se ei poista juurisyit\u00e4 opiskelijoiden velkaantumisessa. FSS on silti huolissaan toisen asteen opiskelijoiden velkaantumista, johtuen toisen asteen opiskelijoiden opintolainan korotuksesta. Toisen asteen opiskelijoiden velka-ongelmat ovat jo olleet kasvussa vuoden 2017 opintotukiuudistuksen j\u00e4lkeen, ja t\u00e4m\u00e4 on huomioitava tarkasti kun hallituksen esitys lis\u00e4\u00e4 toiseen asteen opiskelijoiden velkaantumista. <\/p>\n\n\n\n Cecilia Huhtala, puheenjohtaja \/ ordf\u00f6rande <\/p>\n\n\n\n Finlands Svenska Skolungdomsf\u00f6rbund FSS<\/p>\n\n\n\n Till\u00e4ggsinformation <\/strong><\/p>\n\n\n\n Poliittinen asiantuntija \/ politiskt sakkunnig Henri Winberg, henri.winberg@skolungdom.fi<\/em><\/p>\n","protected":false},"template":"","class_list":["post-6614","utlatande","type-utlatande","status-publish","hentry"],"uagb_featured_image_src":[],"uagb_author_info":{"display_name":"Skolungdom","author_link":"https:\/\/www.skolungdom.fi\/fi\/author\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Finlands Svenska Skolungdomsf\u00f6rbund FSS rf tackar f\u00f6r m\u00f6jligheten att avge sitt utl\u00e5tande ang\u00e5ende HE 80\/2023 rd Regeringens proposition till riksdagen med f\u00f6rslag till lag om \u00e4ndring av lagen om studiest\u00f6d. […]","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.skolungdom.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/utlatande\/6614","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.skolungdom.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/utlatande"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.skolungdom.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/utlatande"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.skolungdom.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6614"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}HE 80\/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta<\/strong><\/h1>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/lh7-us.googleusercontent.com\/zFo_o8WvgK2fpWkAP6jxZWir3yltGCewymg6JdPzllBlSPUf7zWRKmunH6Ax6QSZVgwhrUEC0WK1P8sBR7I19wcHLgu7xR0J0C627BmXcoLsvOxRD-OlXOAGRAHxolZHb8-2EkHXyV1IhT592lx8CGs\")