Undervisnings- och kulturministeriet har i sin tjänsteuppfattning den 15 februari föreslagit en minskning i utbudet av yrkesutbildning och en styrning av resurser till utbildningar som höjer utbildningsnivån. Förslaget gäller speciellt den vuxna befolkningen och det kontinuerliga lärandets utbud. Yrkesutbildningen och andra utbildningsformer eller deras finansiering bör inte sättas mot varandra.

För att höja kunskaps- och utbildningsnivån krävs såväl stark yrkeskompetens som högre kompetens. Utbildningssystemet bör utvecklas långsiktigt och i nära samarbete med arbetslivet och andra intressentgrupper. Betydelsen av kompetens synliggörs i den gröna omställningen.

Yrkesutbildningen och dess utbud kan inte enbart betraktas från utgångspunkten av de årsklasser som går ut grundskolan. Yrkesutbildningens roll betonas speciellt för vuxna branschbytare i arbetskarriärens förändringar. En förlängning av arbetskarriärer förutsätter att individer kan utveckla sin kompetens under hela arbetskarriären. Yrkesutbildningen har även en viktig roll för att skapa förutsättningar för invandrarnas sysselsättning.

Undervisnings- och kulturministeriet har lyft fram att utförande av flera yrkesutbildningar på samma nivå borde minskas. Saken är inte så entydig. På grund av arbetets och arbetslivets snabba förändring är det sannolikt att alla under sin arbetskarriär behöver förnyelse eller breddning av sin egna kompetens i form av examen eller delexamen. Därför bör utbildningsbehov alltid bedömas på basen av arbetslivets eller individens behov.

Utbildningssystemet bör även i framtiden erbjuda möjligheter till yrkesbyte. Det är viktigt att identifiera branschernas olika kompetenskrav. Ett betydligt behov av kunnig arbetskraft finns på reglerade branscher, där validering till arbetsuppgifter sker genom examenutbildning.

Vårt utbildningssystem är känt internationellt, eftersom det är möjligt efter yrkesutbildningen att fortsätta studier vid högskolor. Detta måste vi hålla fast vid även i framtiden.

Målsättningen av högre utbildning för hälften av årsklasserna är inte möjligt, ifall vi inte ser efter yrkesutbildningens resurser eller kvalitet. En förlängning av arbetskarriärer förutsätter en utveckling av yrkesutbildning, där studeranden får yrkeskompetens som täcker arbetslivets behov och samtidigt ger bättre förutsättningar för fortsatta studier.

AKAVA, johtaja Pekka Piispanen

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, johtaja Ulla Heinonen

Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry, toiminnanjohtaja Soile Koriseva

Finlands Svenska Skolungdomsförbund, förbundsordförande Cecilia Huhtala

Keskuskauppakamari, varatoimitusjohtaja Johanna Sipola

Kirkon työmarkkinalaitos, neuvottelupäällikkö Ulla Westermarck

Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT, neuvottelujohtaja Hannu Freund

MTK, koulutusjohtaja Susanna Kumpulainen

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen

Suomen ammattiin opiskelevien liitto – SAKKI ry, puheenjohtaja Aale Päivinen

Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry, puheenjohtaja Maija Aaltola

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, johtaja Saana Siekkinen

Suomen Kuntaliitto ry, varatoimitusjohtaja Hanna Tainio

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry, puheenjohtaja Venla Tilli

STTK ry, johtaja Taina Vallander

Suomen Yrittäjät, ekonomisti Petri Malinen

Sivistystyönantajat, johtaja Heikki Kuutti Uusitalo

Suomi tarvitsee ammattiosaajia – ammatillinen koulutus ei voi olla säästökohde

Suomi tarvitsee ammattiosaajia – ammatillinen koulutus ei voi olla säästökohde
Opetus- ja kulttuuriministeriö on virkapuheenvuorossaan 15.2. esittänyt ammatillisen
koulutustarjonnan vähentämistä ja resurssien ohjaamista koulutustasoa nostavaan koulutukseen.
Ehdotus koskee erityisesti aikuisväestöä ja jatkuvan oppimisen tarjontaa. Ammatillista koulutusta
ja muita koulutusmuotoja tai niiden rahoitusta ei pidä asettaa vastakkain.

Osaamis- ja koulutustason nostamiseksi tarvitaan sekä vahvaa ammattiosaamista että korkeampaa
osaamista. Koulutusjärjestelmän kehittämistä tulee tehdä pitkäjänteisesti ja tiiviisti yhteistyössä
työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Osaamisen merkitys korostuu vihreässä siirtymässä.

Ammatillista koulutusta ja sen tarjontaa ei voida tarkastella vain perusopetuksen päättävän
ikäluokan lähtökohdista. Ammatillisen koulutuksen rooli korostuu työuran muutoksissa erityisesti
aikuisille alanvaihtajille. Työurien pidentäminen edellyttää, että yksilöillä on mahdollisuus kehittää
osaamistaan läpi työuran. Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli myös
maahanmuuttajien työllistymisen edellytysten rakentajana.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut esiin, että useampien samantasoisten ammatillisten
tutkintojen suorittamista tulisi vähentää. Asia ei ole näin yksiselitteinen. Työn ja työelämän
nopean muutoksen vuoksi suurella todennäköisyydellä jokainen tarvitsee työuransa aikana omaa
osaamistaan uudistavaa tai laajentavaa tutkintoihin tai niiden osiin perustuvaa koulutusta. Tästä
syystä koulutustarve tulee aina arvioida työelämän ja yksilöllisen tarpeen perusteella.

Koulutusjärjestelmän tulee tarjota myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia ammatinvaihtoon. On
tärkeää tunnistaa toimialojen erilaiset osaamistarpeet. Merkittävä tarve osaavasta työvoimasta on
säännellyillä aloilla, joiden työtehtäviin pätevöityminen tapahtuu tutkintokoulutuksen kautta.

Koulutusjärjestelmämme tunnetaan maailmalla siitä, että ammatillisen koulutuksen jälkeen on
mahdollista jatkaa opintoja korkeakoulutuksessa. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.

Tavoite korkeakoulutuksesta joka toiselle ikäluokasta ei ole mahdollista ilman, että huolehdimme
myös ammatillisen koulutuksen resursseista ja laadusta. Työurien pidentäminen edellyttää
ammatillisen koulutuksen kehittämistä siten, että opiskelijat saavat työelämän tarpeisiin osuvaa
ammattiosaamista ja samanaikaisesti nykyistä paremmat jatko-opintovalmiudet.